Parempi sinä – parempi maailma. Pasin perintö elää meissä

Christina Saks ja Pasi Koivunen syksyllä 2021

On ihmisiä, jotka muuttavat elämäsi suunnan – usein täysin huomaamattaan. Minulle yksi heistä oli hypno- ja suggestioterapeutti, henkinen valmentaja Pasi Koivunen. Vasta myöhemmin ymmärsin, ettei kohtaamisemme ollut vain yksi valmennus muiden joukossa, vaan alku matkalle, joka vaikutti syvästi koko elämäni suuntaan, omaan valmennustyöhöni ja lopulta myös kirjaani Parempi sinä – parempi maailma.

Pasi ei ollut vain hypnoterapeutti. Hän oli ihminen, joka aidosti uskoi ihmisen mahdollisuuksiin muuttua, kasvaa ja löytää oma sisäinen voimansa. Hänen opetuksissaan oli jotain poikkeuksellisen rauhallista, viisasta ja inhimillistä. Hän ei yrittänyt tehdä vaikutusta. Hän halusi auttaa.

Muistan edelleen yhden hänen ajatuksistaan:

“Rentoutuminen merkitsee tajunnan kääntymistä sisäänpäin.” Juuri siinä oli hänen työnsä ydin. Ei ulkoisessa suorittamisessa, vaan sisäisessä kohtaamisessa.

Tutustuin Pasiin aikana, jolloin kamppailin voimakkaasti oman riittämättömyyden tunteeni kanssa. Olin nuoresta asti kärsinyt niin sanotusta “kympin tytön syndroomasta” – jatkuvasta tarpeesta suoriutua täydellisesti ja pelosta tehdä virheitä. Lisäksi minulla oli vaikeuksia sanallisen ilmaisun kanssa, erityisesti vierailla kielillä puhumisessa. En vielä silloin ymmärtänyt, että taustalla vaikutti myös lukihäiriö ja lievä puheen kehityshäiriö.

Pasin kautta kohtasin ensimmäistä kertaa hypnoosin ja suggestioterapian mahdollisuudet. Mutta vielä tärkeämpää oli se, että kohtasin ensimmäistä kertaa ajatuksen siitä, ettei minussa ollut mitään “rikki”. Ymmärsin, että mieli voi oppia uusia toimintamalleja. Sisäiset esteet eivät ole lopullisia.

Pasi suostui auttamaan minua ilman korvausta. Hänen tärkein missionsa oli auttaa ihmisiä.

Vähitellen aloin huomata muutoksia. Opin ilmaisemaan itseäni rohkeammin, vaikka teinkin virheitä. Opin hyväksymään epätäydellisyyttä. Opin esiintymään ilman jatkuvaa pelkoa. En muuttunut toiseksi ihmiseksi, vaan enemmän omaksi itsekseni. Silloin en vielä ymmärtänyt, kuinka syvälle tämä kokemus tulisi vaikuttamaan tulevaisuuteeni.

Kun jokin koskettaa ihmistä tarpeeksi syvältä, siitä tulee usein kutsumus. Näin tapahtui minulle hypnoosin ja mielen hyvinvoinnin kanssa. Pasin sytyttämä kipinä johti minut opiskelemaan hypnoosia lisää, ja sain kunnian oppia sitä Suomen Hypnoosiliiton entiseltä puheenjohtajalta ja ICH Clinical Hypnosis Trainingin kouluttajalta Teija Barrilta.

Teijan opetuksessa ymmärrykseni mielen toiminnasta syveni entisestään. Hänen kykynsä opettaa, selittää ja nähdä ihmisen potentiaali vaikutti merkittävästi omaan kasvuuni valmentajana. Jos Pasi sytytti minussa liekin, Teija auttoi sitä kasvamaan suunnaksi.

Nämä opit auttoivat vuosien aikana rakentamani 7-portaisen itsensä kehittämisen mallin konkretisoitumisessa. Esittelin 7-portaisen mallin kirjassani Parempi sinä – parempi maailma

(eng. käännös ”Better You – Better World”). Mallin ytimessä on ajatus siitä, että kaikki suuret muutokset alkavat sisältäpäin.

Mallin ensimmäiseksi kehityksen tasoksi sijoitin sisäisen rauhan. En sattumalta. Uskon vahvasti, ja olen todistanut tämän, että mieli on kaiken perusta. Kun mielemme on jatkuvasti ylikuormittunut, peloissaan tai ristiriidassa itsensä kanssa, emme pysty rakentamaan kestävää hyvinvointia millekään elämän osa-alueelle. Mutta kun löydämme yhteyden itseemme, löydämme sisäisen rauhan, alamme nähdä elämämme selkeämmin.

7-portaisessa mallissani sisäinen rauha muodostaa koko kehityksen ytimen. Sen ympärille rakentuvat terveys, ihmissuhteet, työ ja talous, oppiminen, auttaminen, vaikuttaminen ja lopulta elämän tarkoitus ja missio. Jokainen osa-alue vaikuttaa toisiin. Kun yksi vahvistuu, vaikutus heijastuu koko elämään. Ja kun yksi kärsii, kokonaisuuden tasapaino rikkoontuu.

Tämä ajattelu syntyi pitkälti samoista havainnoista, joita Pasi opetti vuosikymmeniä omassa työssään: ihmisen todellinen muutos alkaa alitajunnasta, ajatuksista ja sisäisestä kokemuksesta itsestään.

Hypnoosissa minua kiehtoo erityisesti se, että sen avulla ihminen voi kohdata itsensä ilman jatkuvaa sisäistä melua. Hypnoosi ei ole mielen kontrollia eikä mystiikkaa. Se on tila, jossa voimme hetkeksi hiljentää ulkomaailman ja kuulla paremmin itseämme.

Pasi sanoi usein ja kirjoitti omassa ”Ylitä itsesi – hypnoosin avulla parempaan suorituskykyyn, iloon ja mielen tyyneyteen” -kirjassaan: “Alitajunta on ylinnä.”

Mitä enemmän olen työskennellyt ihmisten kanssa, sitä enemmän olen ymmärtänyt tämän ajatuksen syvyyden. Suuri osa toiminnastamme perustuu automaattisiin uskomuksiin, pelkoihin, kokemuksiin ja sisäisiin ohjelmointeihin. Mutta juuri siksi muutos on myös mahdollinen. Kun ihminen oppii tunnistamaan omia ajatusmallejaan, hän voi alkaa rakentaa uusia.

Nykyään saan itse käyttää hypnoosia, rentoutusta, mielikuvaharjoittelua ja mielen valmennusta osana omaa valmennustyötäni. Jokainen ihminen, joka löytää rohkeuden uskoa itseensä hieman enemmän, vapautuu vanhoista peloista tai löytää sisäistä rauhaa, muistuttaa minua siitä, miksi tämä työ on tärkeää.

Ja ehkä juuri siinä Pasin perintö elää vahvimmin. Ei vain muistoissa, vaan ihmisissä.

Ajattelen usein, että maailma ei muutu pakottamalla ihmisiä muuttumaan. Maailma muuttuu silloin, kun ihminen löytää yhteyden itseensä. Kun hän löytää sisäisen rauhan. Kun hän lakkaa taistelemasta itseään vastaan.

Ja Pasi halusi parantaa maailmaa. Se oli hänen suurmissionsa, josta hän kertoikin minulle. Se oli mielestäni ihmeellistä kuulla, että henkilöllä Pasin iässä on unelmia ja jotain suurempaa perintöä, jota hän halusi jättää.

Parempi sinä – parempi maailma ei ole vain kirjani nimi. Se on ajatus siitä, että jokainen ihminen, joka voi paremmin sisällään, vaikuttaa väistämättä myös ympäristöönsä paremmin. Rauhallisempi mieli luo rauhallisempia ihmissuhteita. Rohkeampi ihminen uskaltaa auttaa muitakin kasvamaan. Ihminen, joka löytää tarkoituksen omalle elämälleen, alkaa usein jättää maailmaan jotain hyvää jälkeensä.

Viimeinen tapaamiseni Pasin kanssa tapahtui syksyllä 2021 Riihimäellä pienessä Mokkasydän-nimisessä kahvilassa. Hänellä oli mukanaan pino valmennusmateriaaleja, jotka hän kiirehti antaa minulle. Nyt jälkeenpäin ajatellen hetkessä oli jotain symbolista, kuin hiljainen viestin siirtäminen eteenpäin. Ne olivat mustavalkoisia tulosteita, mutta minulle ne merkitsivät paljon enemmän.

Kun kuulin Pasin kuolemasta alkuvuonna 2022, tunsin suurta surua, mutta samalla syvää kiitollisuutta kaikkea sitä kohden, mitä hän on antanut ja jättänyt.

Kaikki opettajat eivät jätä jälkeensä rakennuksia tai monumentteja. Jotkut jättävät jotain paljon suurempaa: muutoksen ihmisissä.

Pasin opit eivät lähteneet hänen mukanaan. Ne elävät jokaisessa ihmisessä, joka on hänen työnsä kautta oppinut uskomaan itseensä hieman enemmän. Ne elävät jokaisessa ihmisessä, joka löytää sisäisen rauhan. Ne elävät jokaisessa ihmisessä, joka jatkaa tätä työtä eteenpäin.

Christina A. Saks