13.8.2023
Syksyn koulutuspäivät lähestyvät
Syksyn odotettu koulutuspäivä on lauantaina 7.10.2023, laitathan päivän jo kalenteriin.
Toiveiden mukaisesti järjestämme tilaisuuden vaihteeksi etänä, joten voit osallistua niihin helposti vaikka kotisohvalta. Koulutuspäivässä on todella mielenkiintoisia ja hyödyllisiä luentoja ja harjoituksia. Ohjelma ja huippupuhujat julkaistaan pikapuoliin.
Syksyn koulutuspäivät lähestyvät
Syksyn odotettu koulutuspäivä on lauantaina 7.10.2023, laitathan päivän jo kalenteriin.
Toiveiden mukaisesti järjestämme tilaisuuden vaihteeksi etänä, joten voit osallistua niihin helposti vaikka kotisohvalta. Koulutuspäivässä on todella mielenkiintoisia ja hyödyllisiä luentoja ja harjoituksia. Ohjelma ja huippupuhujat julkaistaan pikapuoliin.
IN MEMORIAM:
PASI KOIVUNEN (1936-2021),
OPPI-ISÄ, KOLLEGA, YSTÄVÄ
Kun minua pyydettiin kirjoittamaan Pasin muistoteksti, epäröin. Ajattelin, etten osaa kirjoittaa sellaista. En ollut koskaan miettinyt Pasin virallisia saavutuksia tai ansioluetteloa. Se ei jotenkin tuntunut hänen kohdallaan tärkeältä. Tiesin, että hän oli ollut perustamassa Hypnoosiliittoa, tehnyt yhteistyötä eri tahojen ja yhdistysten kanssa erityisesti urheilun ja tupakoimattomuuden hyväksi, hänellä oli aina ollut monta rautaa tulessa.
Jätän virallisen puolen toisille ja kirjoitan Pasista niin, kuin hänet muistan.
Olin surullinen, kun kuulin Pasin kuolemasta. Olin menettänyt kollegan ja ystävän. Niin voi moni muukin sanoa, sillä Pasilla oli laaja ystävä- ja tuttavapiiri. Pidin hänen avoimesta tyylistään puhua itsestään ja asioistaan kaunistelematta ja aseistariisuvasti.
Pasin ja hänen perheensä elämä ei aina ollut ruusuilla tanssimista, eikä kaikesta aina loistavasti selvittykään. Pasin rinnalla oli vuosikymmenet hänen vaimonsa Seija, aina kuolemaansa asti. Heidän luonaan kyläillessä oli helppo havaita Pasin ja Seijan yhteisymmärrys, he olivat molemmat myös hyvin perhekeskeisiä. Seija ja lapset vilahtivat tuon tuosta Pasin jutuissa, hän puhui heistä aina lämpimästi. Vaimon kuoltua osa Pasin elämänilosta katosi.
Ensimmäinen kohtaaminen Pasin kanssa tapahtui kolmekymmentäyksi vuotta sitten vuonna 1990, kun kävin Espoon kaupungin järjestämän tupakanvieroituskurssin, jonka Pasi ohjasi.
Toinen kohtaaminen tapahtui vuonna 1997, kun aloitin hypnoosiopinnot Pasin ja Antti Rimaajan johdolla. Harvoin elämässäni olen nauranut niin paljon kuin noilla kursseilla. Pidän molempia oppi-isinäni ja olen etuoikeutettu, että kaksi niin viisasta ja elämää nähnyttä miestä ohjasi minua opinnoissani. Muistan lämmöllä, kuinka Pasi jaksoi ystävällisesti ja innostuneesti vastailla hypnoosia koskeviin kysymyksiin. Hänellä oli aina aikaa.
Pasi rakasti esiintymistä ja ihmisiä. Hän kertoi, että on valmis vaikka seisomaan päällään, jotta kuulijat viihtyisivät. Ei hän silti ollut pelkästään showmies, vaikka sitäkin vahvasti. Kun oli kysymys hypnoosin kanssa työskentelystä, hän otti asian hyvin vakavasti ja korosti aina asiakkaan kunnioittamista ja kuuntelemista sekä vuorovaikutusta. Pasi olikin itse loistava esimerkki vuorovaikutuksesta ohjatessaan hypnoosin opiskelijoita ja luennoidessaan.
Pasista tuli myöhemmin, paitsi kollega, myös perheystävä, joka Tampereella käydessään vieraili mieheni ja minun luonani Pispalassa. Pasi oli itsekin musiikista ja tanssista innostuneena erikoisen kiinnostunut mieheni kitarakokoelmasta.
Kyläillessään hän kertoi toinen toistaan hurjempia tarinoita elämänsä eri vaiheista ja ammateista (hän oli toiminut muun muassa merimiespappina) ja kaikenlaisista sattumuksista elämässään. Useimmat tarinat uskoin, mutta koska Pasi oli Pasi, uskalsin joskus epäillä juttujen reilunpuoleista värittämistä.
Puhuin pari kertaa Pasin kanssa puhelimessa vielä syksyllä 2021. Ensimmäinen puhelu oli surullinen, Pasi oli väsynyt. Toinen puhelu myöhemmin syksyllä oli iloinen, melkein riehakas. Pasi oli innolla jatkanut rakasta harrastustaan tanssimista. Muistan vielä varoitelleeni häntä liian kovasta treenaamisesta, mikä oli tietenkin turhaa, koska Pasi teki kaiken aina täysillä.
Vaikka tunnen suurta haikeutta, niin silti Pasin muisteleminen hymyilyttää.
Poissa on oppi-isä, kollega, ystävä ja loistava tarinankertoja. Hyvää matkaa, Pasi!
23.1.2022
Marita Korpilinna
PASI KOIVUNEN (1936-2021),
OPPI-ISÄ, KOLLEGA, YSTÄVÄ
Kun minua pyydettiin kirjoittamaan Pasin muistoteksti, epäröin. Ajattelin, etten osaa kirjoittaa sellaista. En ollut koskaan miettinyt Pasin virallisia saavutuksia tai ansioluetteloa. Se ei jotenkin tuntunut hänen kohdallaan tärkeältä. Tiesin, että hän oli ollut perustamassa Hypnoosiliittoa, tehnyt yhteistyötä eri tahojen ja yhdistysten kanssa erityisesti urheilun ja tupakoimattomuuden hyväksi, hänellä oli aina ollut monta rautaa tulessa.
Jätän virallisen puolen toisille ja kirjoitan Pasista niin, kuin hänet muistan.
Olin surullinen, kun kuulin Pasin kuolemasta. Olin menettänyt kollegan ja ystävän. Niin voi moni muukin sanoa, sillä Pasilla oli laaja ystävä- ja tuttavapiiri. Pidin hänen avoimesta tyylistään puhua itsestään ja asioistaan kaunistelematta ja aseistariisuvasti.
Pasin ja hänen perheensä elämä ei aina ollut ruusuilla tanssimista, eikä kaikesta aina loistavasti selvittykään. Pasin rinnalla oli vuosikymmenet hänen vaimonsa Seija, aina kuolemaansa asti. Heidän luonaan kyläillessä oli helppo havaita Pasin ja Seijan yhteisymmärrys, he olivat molemmat myös hyvin perhekeskeisiä. Seija ja lapset vilahtivat tuon tuosta Pasin jutuissa, hän puhui heistä aina lämpimästi. Vaimon kuoltua osa Pasin elämänilosta katosi.
Ensimmäinen kohtaaminen Pasin kanssa tapahtui kolmekymmentäyksi vuotta sitten vuonna 1990, kun kävin Espoon kaupungin järjestämän tupakanvieroituskurssin, jonka Pasi ohjasi.
Toinen kohtaaminen tapahtui vuonna 1997, kun aloitin hypnoosiopinnot Pasin ja Antti Rimaajan johdolla. Harvoin elämässäni olen nauranut niin paljon kuin noilla kursseilla. Pidän molempia oppi-isinäni ja olen etuoikeutettu, että kaksi niin viisasta ja elämää nähnyttä miestä ohjasi minua opinnoissani. Muistan lämmöllä, kuinka Pasi jaksoi ystävällisesti ja innostuneesti vastailla hypnoosia koskeviin kysymyksiin. Hänellä oli aina aikaa.
Pasi rakasti esiintymistä ja ihmisiä. Hän kertoi, että on valmis vaikka seisomaan päällään, jotta kuulijat viihtyisivät. Ei hän silti ollut pelkästään showmies, vaikka sitäkin vahvasti. Kun oli kysymys hypnoosin kanssa työskentelystä, hän otti asian hyvin vakavasti ja korosti aina asiakkaan kunnioittamista ja kuuntelemista sekä vuorovaikutusta. Pasi olikin itse loistava esimerkki vuorovaikutuksesta ohjatessaan hypnoosin opiskelijoita ja luennoidessaan.
Pasista tuli myöhemmin, paitsi kollega, myös perheystävä, joka Tampereella käydessään vieraili mieheni ja minun luonani Pispalassa. Pasi oli itsekin musiikista ja tanssista innostuneena erikoisen kiinnostunut mieheni kitarakokoelmasta.
Kyläillessään hän kertoi toinen toistaan hurjempia tarinoita elämänsä eri vaiheista ja ammateista (hän oli toiminut muun muassa merimiespappina) ja kaikenlaisista sattumuksista elämässään. Useimmat tarinat uskoin, mutta koska Pasi oli Pasi, uskalsin joskus epäillä juttujen reilunpuoleista värittämistä.
Puhuin pari kertaa Pasin kanssa puhelimessa vielä syksyllä 2021. Ensimmäinen puhelu oli surullinen, Pasi oli väsynyt. Toinen puhelu myöhemmin syksyllä oli iloinen, melkein riehakas. Pasi oli innolla jatkanut rakasta harrastustaan tanssimista. Muistan vielä varoitelleeni häntä liian kovasta treenaamisesta, mikä oli tietenkin turhaa, koska Pasi teki kaiken aina täysillä.
Vaikka tunnen suurta haikeutta, niin silti Pasin muisteleminen hymyilyttää.
Poissa on oppi-isä, kollega, ystävä ja loistava tarinankertoja. Hyvää matkaa, Pasi!
23.1.2022
Marita Korpilinna
Suomen Hypnoosiliitto on lähettättänyt 15.7.2021 seuraavan mediatiedotteen tiedotusvälineille kannanottonaan valmisteilla olevaan puoskarilakiin:
Eriarvoistaminen huolestuttaa Suomen Hypnoosiliittoa
Hypnoosista voi saada apua muualtakin kuin terveydenhuoltoalalta
Hypnoosialan ammatinharjoittajien asiaa ajava Suomen Hypnoosiliitto peräänkuuluttaa hypnoosialan ammattilaisten ja lääkärien yhteistyötä vastakkainasettelun sijasta.
Lehdistössä on viime aikoina kirjoiteltu hypnoosin turvallisuudesta. Suomessa toimii kaksi hypnoosialan ammattilaisten liittoa, jotka molemmat korostavat asianmukaisen koulutuksen tärkeyttä hypnoosialalla. Erimielisyyttä sen sijaan on siitä, kenelle alalla toimiminen sallitaan.
Vuodesta 2015 toimineen Suomen Hypnoosiliiton puheenjohtaja Teija Barr Barr tyrmää mediassa aikaisemmin esitetyt näkemykset siitä, että hypnoosikoulutukseen vaadittaisiin aikaisempi terveydenhuollon koulutus.
– Terveysalan tausta on hyödyllinen, mutta ei ehdoton, sillä alalle sopii muunlaisenkin ammatillisen taustan omaavia. Sen sijaan on ehdottoman tärkeää, että hypnoosipalvelujen tarjoajat ovat asianmukaisesti koulutettuja kuten Suomen Hypnoosiliiton jäsenet ovat, Teija Barr huomauttaa.
Hypnoterapeutteja valmistuu monilta aloilta
Barr on itse kliinisen hypnoterapian maisteri, joka työstää aiheesta tohtorin tutkintoa Länsi-Lontoon yliopistossa. Hän on kouluttanut tuhansia hypnoterapeutteja Iso-Britanniassa yli kolmen vuosikymmenen ajan ja on nykyään myös yksi Suomen Hypnoosiliiton valtuuttamista kouluttajista. Barrin koulutukseen on osallistunut samaan aikaan niin lääkäreitä, psykoterapeutteja, psykologeja, psykiatreja kuin myös henkilöitä ilman terveydenhuollon taustaa.
– Kaikki ovat lähteneet samoilta alkuviivoilta hypnoosin suhteen taustastaan huolimatta ja valmistuneet ainoastaan tiukan päättökokeen, näyttöjen ja työnohjauksen kautta. Suomen Hypnoosiliiton hyväksymissä koulutuksissa on ollut mukana suomalaisia terveydenhuollon ammattilaisia, mutta myös ilman terveydenhuoltotaustaa olevia, Barr kertoo.
Lakiesitys uhkaa henkistä hyvinvointia
Barr ajaa Suomen Hypnoosiliitto Ry:n puheenjohtajana johdonmukaista järjestäytyneisyyttä alalle Suomessakin, jotta hypnoosipalveluja ei päädyttäisi hakemaan itseoppineilta tai YouTube-videoista. Barr on kuitenkin huolissaan vireillä olevasta niin kutsutusta puoskarilaista, joka hyvästä perusajatuksestaan huolimatta rajoittaisi hypnoosipalveluiden tarjoamista merkittävästi niitä kaipaaville erityisesti aikana, jona virallinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan erilaisiin henkisen hyvinvoinnin haasteisiin.
– Hypnoositoimintaa, olipa se terveydenhuollon ammattilaisjärjestöjen tai muiden järjestöjen kautta tarjottua, voidaan valvoa asiallisesti ilman että se kielletään aiheettomasti mahdollisten väärinkäytösten pelossa, kuten Suomessa on vuodesta 2008 alkaen säännöllisesti yritetty tehdä muun muassa puoskarilakiesitysten kautta. Nämä lakiesitykset eivät ole edes kyenneet toistaiseksi määrittelemään sitä ongelmaa, jota ne ovat yrittäneet ratkaista, Barr toteaa viitaten siihen tosiasiaan, ettei koulutetun, mutta ilman terveydenhuollon taustaa tomivan ammattilaisen hypnoosin käytöstä ole aiheutunut todistettavia ongelmia.
Lääkärien näkemyksiä arvostetaan
Barrin koulutuksessa noudatetaan Iso-Britanniassa toimivan Täydentävien hoitojen neuvoston, CNHC:n, kriteereitä. Barr kuuluu CNHC:n hallitukseen hypnoterapian asiantuntijana. Hänen mielestään CNHC:n kaltainen organisaatio, joka sai alkunsa nimenomaan Britannian hallituksen toimesta suojelemaan täydentävien hoitomuotojen palvelujen käyttäjiä, olisi tarpeen Suomessakin.
– Täydentävien hoitomuotojen mahdollistaminen on tärkeää, mutta erityisen tärkeää on tehdä se rationaalisin perustein avaamalla asiallinen ja yhteistyötä mahdollistava keskustelu. Britanniassa hypnoosin ammattilaisilla on mahdollisuus yhteistyöhön lääkäreiden kanssa, ja he ymmärtävät koululääketieteen tärkeyden asiakkaan kokonaisvaltaisessa hoidossa, Barr painottaa.
Suomen Hypnoosiliiton virallinen kanta onkin, että terveydenhuollon alalla pitäisi siirtyä pois vaihtoehtohoitokeskustelusta ja avata keskustelu täydentävien hoitojen tukemisesta avoimesti asiakasta hoitavien ja auttavien tahojen kesken ilman vastakkainasettelua.
Eriarvoistaminen huolestuttaa Suomen Hypnoosiliittoa
Hypnoosista voi saada apua muualtakin kuin terveydenhuoltoalalta
Hypnoosialan ammatinharjoittajien asiaa ajava Suomen Hypnoosiliitto peräänkuuluttaa hypnoosialan ammattilaisten ja lääkärien yhteistyötä vastakkainasettelun sijasta.
Lehdistössä on viime aikoina kirjoiteltu hypnoosin turvallisuudesta. Suomessa toimii kaksi hypnoosialan ammattilaisten liittoa, jotka molemmat korostavat asianmukaisen koulutuksen tärkeyttä hypnoosialalla. Erimielisyyttä sen sijaan on siitä, kenelle alalla toimiminen sallitaan.
Vuodesta 2015 toimineen Suomen Hypnoosiliiton puheenjohtaja Teija Barr Barr tyrmää mediassa aikaisemmin esitetyt näkemykset siitä, että hypnoosikoulutukseen vaadittaisiin aikaisempi terveydenhuollon koulutus.
– Terveysalan tausta on hyödyllinen, mutta ei ehdoton, sillä alalle sopii muunlaisenkin ammatillisen taustan omaavia. Sen sijaan on ehdottoman tärkeää, että hypnoosipalvelujen tarjoajat ovat asianmukaisesti koulutettuja kuten Suomen Hypnoosiliiton jäsenet ovat, Teija Barr huomauttaa.
Hypnoterapeutteja valmistuu monilta aloilta
Barr on itse kliinisen hypnoterapian maisteri, joka työstää aiheesta tohtorin tutkintoa Länsi-Lontoon yliopistossa. Hän on kouluttanut tuhansia hypnoterapeutteja Iso-Britanniassa yli kolmen vuosikymmenen ajan ja on nykyään myös yksi Suomen Hypnoosiliiton valtuuttamista kouluttajista. Barrin koulutukseen on osallistunut samaan aikaan niin lääkäreitä, psykoterapeutteja, psykologeja, psykiatreja kuin myös henkilöitä ilman terveydenhuollon taustaa.
– Kaikki ovat lähteneet samoilta alkuviivoilta hypnoosin suhteen taustastaan huolimatta ja valmistuneet ainoastaan tiukan päättökokeen, näyttöjen ja työnohjauksen kautta. Suomen Hypnoosiliiton hyväksymissä koulutuksissa on ollut mukana suomalaisia terveydenhuollon ammattilaisia, mutta myös ilman terveydenhuoltotaustaa olevia, Barr kertoo.
Lakiesitys uhkaa henkistä hyvinvointia
Barr ajaa Suomen Hypnoosiliitto Ry:n puheenjohtajana johdonmukaista järjestäytyneisyyttä alalle Suomessakin, jotta hypnoosipalveluja ei päädyttäisi hakemaan itseoppineilta tai YouTube-videoista. Barr on kuitenkin huolissaan vireillä olevasta niin kutsutusta puoskarilaista, joka hyvästä perusajatuksestaan huolimatta rajoittaisi hypnoosipalveluiden tarjoamista merkittävästi niitä kaipaaville erityisesti aikana, jona virallinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan erilaisiin henkisen hyvinvoinnin haasteisiin.
– Hypnoositoimintaa, olipa se terveydenhuollon ammattilaisjärjestöjen tai muiden järjestöjen kautta tarjottua, voidaan valvoa asiallisesti ilman että se kielletään aiheettomasti mahdollisten väärinkäytösten pelossa, kuten Suomessa on vuodesta 2008 alkaen säännöllisesti yritetty tehdä muun muassa puoskarilakiesitysten kautta. Nämä lakiesitykset eivät ole edes kyenneet toistaiseksi määrittelemään sitä ongelmaa, jota ne ovat yrittäneet ratkaista, Barr toteaa viitaten siihen tosiasiaan, ettei koulutetun, mutta ilman terveydenhuollon taustaa tomivan ammattilaisen hypnoosin käytöstä ole aiheutunut todistettavia ongelmia.
Lääkärien näkemyksiä arvostetaan
Barrin koulutuksessa noudatetaan Iso-Britanniassa toimivan Täydentävien hoitojen neuvoston, CNHC:n, kriteereitä. Barr kuuluu CNHC:n hallitukseen hypnoterapian asiantuntijana. Hänen mielestään CNHC:n kaltainen organisaatio, joka sai alkunsa nimenomaan Britannian hallituksen toimesta suojelemaan täydentävien hoitomuotojen palvelujen käyttäjiä, olisi tarpeen Suomessakin.
– Täydentävien hoitomuotojen mahdollistaminen on tärkeää, mutta erityisen tärkeää on tehdä se rationaalisin perustein avaamalla asiallinen ja yhteistyötä mahdollistava keskustelu. Britanniassa hypnoosin ammattilaisilla on mahdollisuus yhteistyöhön lääkäreiden kanssa, ja he ymmärtävät koululääketieteen tärkeyden asiakkaan kokonaisvaltaisessa hoidossa, Barr painottaa.
Suomen Hypnoosiliiton virallinen kanta onkin, että terveydenhuollon alalla pitäisi siirtyä pois vaihtoehtohoitokeskustelusta ja avata keskustelu täydentävien hoitojen tukemisesta avoimesti asiakasta hoitavien ja auttavien tahojen kesken ilman vastakkainasettelua.
Teija Barr on myös tuttu luennoitsija liiton omilla täydennyskoulutuspäivillä.